Joko olet käynyt Tomaniassa, maailman parhaassa tasavallassa?

TERVEHDYS TOMANIASTA

-- Dosentti Risakita, tervetuloa kotimaahan. Teitte pitkän maailmanympärimatkan?
- Kyllä tein. Olin kyllä jo viime viikolla kotimaassa.
-- Aivan, nyt muistankin. Joku toimittajahan teki teistä haastattelun Keskityt perustehtävään taisi otsikko olla, muistanko oikein.
- Muistatte. Harmistuin kovasti.
Niin?
- Toimittaja kirjoitti nimeni päin ... Nyt monet lähestyvät minua höpöttämällä perustehtävästään ja nimittävät minua väärällä nimellä.
-- Aivan, jutussahan te olitte dosentti Kitarisa! Tyhmää kerrassaan sotkea nimet.
- Ei, toimittaja kirjoitti Ritakisa. Tekään ette tyhmyyttä vältä!
-- No en, mutta sopiiko että menemme pääasiaan? Puhuimme etukäteen, että olisitte halukas kertomaan matkastanne Tomanian tasavaltaan.
- Kyllä, haluan ihmetellä Tomanian tasavallan elämänmenoa. Se auttaa meitä luottamaan omaan yhteiskuntaamme ja sen perinnäistapoihin.
-- Käykö, että kerrotte ensin Tomanian kansalaisten elämänmenosta?

Kansalaisuus

- Aloitetaan kansalaisuudesta. Ensinnäkin Tomanian kansalaiset suhtautuvat kielteisesti ja vihamielisesti maahanmuuttajiin. Heidän yrityksiään vainotaan, heitä henkilöinä syrjitään ja heidän niskaansa sälytetään rikoksia.
-- Perin merkillistä.
- Niin eikä se vielä mitään. Maahanmuuttajia halutaan valkata niin, että sisään otetaan mahdollisimman vaaleat, mahdollisimman kristilliset ja kaikki työnarkomaanit. Loppuja pidetään kuukausimääriä erityisissä keskitysleireissä, joita nimitetään vastaanottokeskuksiksi. Siellä heille ei tarjota tietoa Tomaniasta, sen kielestä tai kulttuurista. Ei, vaan maahanmuuttajat saavat paikallista valuuttaa, syövät, rukoilevat jumaliaan, nukkuvat ja gettoutuvat.
-- Onneksi meillä on täällä toisin. Heidän kanssaan löytyy hurjia ideoita, joita sisäsiittoisesti emme itse keksisi.
Risakita jatkaa: - Sydämetön kahden kerroksen väki kansoittaa Tomanian.
-- Nyt en ymmärrä! Voitteko selittää, dosentti Risakita?
- Voin. Ja selitänkin. On niitä, jotka mielestään menestyvät onnensa seppinä ja niitä, joita työpaikoilla sitoutetaan, sosiaalihuollossa hyysätään ja pidetään porkkanoilla ja ruoskilla aisoissa. Sirpa Kähkönen, savolainen kirjailija kävi hiljakkoin myös Tomaniassa ja totesi saman, vieläkin, melkein sata vuotta kansalaissodan jälkeen, veljet rintaman molemmin puolin ovat epäluuloisesti toisiaan vastaan.
-- Tuota on vaikea uskoa!
- Mitä on niin vaikea uskoa?
-- No sitä, että enää olisi jälkiä luokkasodasta.
- Ette tunne Tomanian eteläisten naapurien historiaa, ette ole itse kuunnellut, miten Tomaniassa asiat laitetaan kapakoissa, tupailloissa ja hirviporukoissa pinoon. Sitten haluan ottaa puheeksi tulkinnan, jonka opin aidsiin kuolleelta Foucaultilta.
-- Mistähän mahtaa olla kysymys? Homoliitoistako?
- Ei sinne päinkään. Eikös olekin hieno juttu, jos jokainen tajuaisi oikeutensa subjektina, ettei ketään altistettaisi olemaan objekti, väline?
-- Etteköhän te dosenttina jo tiedä vastauksen!
- No, se oli heh heh retoriikkaa se. Otan esille mitä Foucault kirjoitti ihmisistä, jotka luulevat olevansa kohtaloittensa herroja, aitoja valinnan tekijöitä. Otan esille siksi, että tekin heti tämän jälkeen säntäätte lähimpään supermarkettiin ostoksille ja luulette olevanne kuningas kun pääsette valitsemaan kymmenestä eri maitomerkistä.
-- No jopas, mistä arvasitte että olen menossa ruokakauppaan.
- Teiltä putosi äsken ostoslista ja yrititte poimia sen niin etten minä huomaisi. Niin, Foucault tarkastelee vallan muotoa, alistamista, jolla ihmiset saadaan uskomaan että he itse määräävät reunaehtonsa. Ymmärrän, jos ette halua painaa lehteenne pitkää sitaattia, mutta pitäkää omana hyvänänne! Luen nyt suoraan, mitä Foucault kirjoitti: "Tämä vallan muoto, joka soveltaa itseään välittömään jokapäiväiseen elämään, kategorisoi yksilön, merkitsee hänet omalla yksilöllisyydellään, kiinnittää hänet omaan identiteettiinsä, määrää hänelle totuuden lain, joka hänen on tunnistettava ja joka muiden on tunnistettava hänessä. Se on vallan muoto, joka tekee yksilöstä subjektin. Sanalla 'subjekti' on kaksi merkitystä: olla jonkun toisen subjekti (alamainen) kontrollin ja riippuvuuden takia, ja olla sidottu omaan identiteettiinsä omantunnon ja itseen kohdistuvan tiedon takia. Molemmat merkitykset viittaavat vallan muotoon, joka alistaa ja tekee alamaiseksi".
-- Kuulosti vaikealta.
- Jätän teille tekstin kirjallisena, voitte päntätä. Kun ymmärrätte, tajuatte mitä tarkoitan kun sanon, etten tavannut Tomaniassa ainuttakaan ihmistä, joka olisi ajatellut jonkin ajatuksen ihan itse.
-- Mutta ajatuksethan syntyvät yhteisössä, rakentuvat toistemme ajatuksiin.
- Toki, mutta tarkoitan Tomanian kansalaisten pakonomaista tarvetta luovuttaa pohtimisen vaiva ja ajattelemisen piina ulkopuolisille. Sitten he yksi asia kerrallaan inttävät jostakin ihan epäoleellisesta kuten siitä, voiko homoja siunata.
-- Arvoisa dosentti Risakita, väitättekö todella, että Tomaniassa ihmiset luulevat voivansa vaikuttaa ja luulevat olevansa vapaita valitsemaan asioita, vaikka tosiasiassa heidät onkin nerokkaasti altistettu ja sitten alistettu oman itsensä herruuteen, pakonomaiseen parempana kuin muut -olemiseen?
- Nimenomaan. Tästä päästäänkin instituutioihin ja sen jälkeen työelämään. Mutta niiden aika on myöhemmin. Nyt lähdetään kahville, minulla alkaa luentosarja puolen tunnin päästä.
-- Vaikuttavaa seurata joutuisaa päiväänne. Mitähän luentonne mahtaa koskea?
- Pidän luennon Tomanian tasavallan kulttuuri-imperialismista. Tomanialaiset yrittävät vakuuttaa, että he ovat maailman parhaita milloin missäkin tai kovassa ytimessä tai parhaassa viisikossa. Kun kävin paikalla, minulta kysyttiin eri puolilla tasavaltaa jatkuvasti, mitä mieltä olen heistä. Vaivaannuin kerta kaikkiaan.

Ks. seuraava juttu Tomanian instituutioista